Tekstit

Näytetään tunnisteella tyynynpäälliset merkityt tekstit.

hyödynnä.

Kuva
Joulukalenterin kakkosluukusta löytyy neljä uusiokäyttövinkkiä. 1. Vanhasta ja keskeltä kuluneesta leikkuualustasta voi tehdä neljä pienempää kuten minulle avuliaasti tehtiin vuonna 2015. Syntyneitä pieniä alustoja olen käyttänyt vähän samaan tapaan kuin pyörivää leikkuualustaa. Kun minulla on ollut tasoitettavana neliö, olen asetellut epätasaisen neliöni pienelle alustalle, tasoittanut kaksi sivua, sitten kääntänyt alustaa ja tasoittanut loput kaksi sivua. Pyörivä alusta olisi tietenkin hieno, mutta minunkin ratkaisuni on toimiva. 2. Tilkkukäyttöön varattujen vanhojen paitojen nappilista sopii toisinaan käytettäväksi tyynyn takakappaleessa sellaisenaan. Joskus minullakin on ollut käytössäni sopiva vanha paita, ja tyynynpäälliseen on syntynyt tyynynsujautusaukko aivan suit sait! Esimerkiksi tämän  Huippu-tyynyn ... ...taustakappale on pikapikaisesti valmistettu vanhan paidan etukappaleesta. 3. Tilkkuilijana voit myös käyttää uudelleen esimerkiksi puuvillakanka

uusi tyynynpäällinen / new pillow cover – Hys!

Kuva
Ompelin vihdoinkin valmiiksi tyynynpäällisen valmiiksi tikatusta tilkkupinnasta, jonka sain uusiseelantilaiselta tilkkuystävältäni Liziltä vuoden 2015 jouluna. Tässä siis Hys! -tyynynpäällinen. At last I brought myself to sew a pillow cover from the lovely quilted surface that I got from my quilting friend Liz from New Zealand for Christmas 2015. Introducing the Hys! pillow case (”hys” is ”shush” in Finnish, and her blog is/was called Shush! I’m quilting ). Keskeneräinen, tai siis kokonaan aloittamaton projektini on vaivannut minua jo pitkään, sillä muistan hyvin tähän liittyvän lupaukseni. Tai siis eihän se ollut edes lupaus, vaan peräti vannoin ompelevani hänen tilkkupinnastaan upean tyynyn. No, tyynystä tulikin upea, kiitos hänen käsityölleen, ja myös on upeaa, että sain projektin vihdoinkin päätökseen! The work in progress, or rather, the work never started has bothered me a long time because I do remember the promise I made related to this. Actually, it was not even

tyynynpäällinen, jossa heksagoneja – Huippu.

Kuva
Viime vuoden kesähuvilalomallani tein English Paper Piecing –tekniikalla monenmoista – esimerkiksi määrättömän määrän heksagoneja (tai kuusikulmioita). Kotiuduttuani päätin käyttää osan niistä tyynynpäälliseen tai vastaavaan, ja päätin myös, että käyttäisin niitä jännittävällä tavalla eli kiinnitettyinä kankaaseen vähän irti toisistaan. Heksagonien sommitteleminen tasaisin välimatkoin ja irti toisistaan oli yllättävän vaikeaa. Minulla ei tietenkään ollut erikoisvälineitä – siis liimaa – joten ähräsin nuppineulojen kanssa pitkät tovit. Sommitelmastani ei tullutkaan täydellinen, ja siksi päätin kuitenkin kannustavuuden nimissä antaa valmiille työlleni nimen Huippu. Tässä siis Huippu-tyynynpäällinen, jonka pintaan olen applikoinut heksagoneja. Tyynynpäällisen sisälle mahtuu 50 cm x 50 cm sisätyyny. Koska heksagonien asettelu ei onnistunut täydellisesti, myös tikkausten tekeminen tasaisiksi oli mahdotonta, kuten kuvailen tässä blogikirjoituksessani marraskuulta 2017. Totea

x niin kuin rasti.

Kuva
Ta-daa! Joulukalenterin viimeinen luukku! On jouluaatto ja saan piirtää rastin ”joulukalenteri tehty”-ruutuun! Viimeisimmässä tilkkupeittoaihiossanikin on rastikuvioiset blokit, ja toiseenkin ”tehty”-ruutuun voi piirtää rastin, sillä tilkkupinta on yhtenä kappaleena: Vielä tarvitsen taustakappaleen, jotta voin viedä työni mestaritikkaaja Soilelle Töölön Tilkkupajaan. Jaa-a, millaisenkohan tikkauskuvion valitsen tälle peitolleni? Teille joulukalenterin seuraajille en kirjoita rastia, vaan täyden kympin! Olette seuranneet kirjoituksiani todella tiiviisti, ainakin jos blogini kävijätilastoihin on uskominen. Vaikka välillä tuntuu, että bloggaaminen on katoavaa perinnettä, niin tässä kuussa Tilkunviilaaja-blogi sai enemmän käyntejä kuin koskaan aiemmin. Kiitän joulukalenterikirjotusteni lukijoita! Tällä kuusityynyjen rivillä toivotan hyvää joulua kaikille! Ja huh, taidan nyt pitää lyhyen tauon! Ryhdyin mittavaan tehtävääni tietenkin juuri vuoden kiireisimpään aikaan! Kokei

erilaista kuusikulmioista.

Kuva
English Paper Piecing, EPP eli paperimallineen avulla ompeleminen ei ole mieluisin juttuni, mutta harrastin sitä kesälomalla, ompelukoneeton kun olin. Minulla oli mukana pieni paperikassillinen jäännötilkkuja, ja kun olin leikannut niistä tarpeeksi ”fussy cut” –paloja päädyin toteuttamaan ihan vain kaikenlaisia kuusikulmioita. Minulla oli käytössä oikea kuusikulmiomalline, jonka avulla pystyin piirtämään EPP-pahvit, ja jonka avulla myös tilkkupalojen leikkaaminen ja kohdistaminen onnistui helposti. Pahvimateriaalina minulla toimi pussilakanapakkauksen kovikekartonki. Se oli juuri sopivan paksuista! Pääsin hiukan kärryille siitä, miksi toiset innostuvat EPP-ompelusta. Itsekin ompelin aika paljon useampia kuusikulmioita kuin olisin alkuun uskonut. Kotiin palattuani päätin toteuttaa sellaisen kuusikulmiojutun, jossa palat eivät ole aivan kiinni toisissaan, vaan jossa niiden välissä on selvästi erottuva, taustakankaan muodostama kehys. Tutustuin netistä löytyviin ohjeisiin, joiss

mitä vikaa?

Kuva
Etenkin tilkku-urani alkutaipaleella minulle kävi merkillisen usein niin, että valitsin projektiin mielestäni kauniit ja keskenään sopivat kankaat, mutta lopputulos ei miellyttänytkään. Yleensä blaah-tunne johtui kunnon kontrastin puutteesta. Tiedättehän: tilkkupinta on vähän (tai enemmän) epämääräinen. Ei kiva. Tässä on hyvä esimerkki epämääräisestä, kontrastittomasta tilkkublokista: Luulin, että valkopohjainen kangas olisi riittävän vaalea verrattuna sinisävyiseen, muka-tilkkukuvioiseen kankaaseeni, mutta eipä vain ollut. Onneksi olen löytänyt näitä blokkeja vain yhden. Joskus kontrasti on kohdillaan, mutta muut asiat menevät pieleen. Ompelin kauan aikaa sitten tämän leikkaa-ja-liitä-tilkkupinnan, jossa on hyvä kontrasti. Pilasin tilkkupinnan kahdella eri tavalla. 1. Ompelin tilkkupinnan epäonnistuneeksi lopputuotteeksi. Kuvan tilkkupinta on tyynynpäällisestä, jonka ompelin käytöstä poistamalleni nukkumatyynylle. Tyynyhän oli vanhuuttaan ihan litteä! Ei sellainen tyyn

käsin ommellen.

Kuva
Olen ollut kohta kaksi viikkoa ihanalla mökkilomalla, jonne en ottanut mukaan ompelukonetta. Olisin varmaan sairastunut, ellen olisi varannut mukaan käsityötä – ja mieluiten tilkkutyötä. Aiempina vuosina olen tehnyt myös ristipistotöitä, mutta tänä vuonna valmistelin lähtöäni sen verran ajoissa, että sain mukaan lempipuuhaa. Ensimmäisen tilkkutyön olen tehnyt ja esitellyt jo, eli käänsin tilkkupeittoon valmiiksi kiinnittämäni reunakantin ja ompelin sen käsin nurjalle, ja niin syntyi Matkalla pohjoiseen –tilkkupeitto. Kiitos kaikista ihanista kommenteista, jotka kirjoititte minulle! Seuraavana työnä minulla oli mukana samaisesta työstä bonuksena syntyneitä kolmio-neliöitä aikamoinen pino. Tasoitin jokaisen ja sommittelin osasta niistä tilkkupinnan, josta teen todennäköisesti tyynynpäällisen. Ehdin välillä käydä myös jalkahoidossa. Tykkään saada kesävarpaat kuntoon kesäksi eli suunnilleen heinäkuun puolessa välissä. Jotta mökillä olisi tilkkumielikuvituksellekin töitä, pit

elokuun viimeisen päivän ajatuksia.

Kuva
Ajattelen tänään, että voih, ihanat kesäkuukaudet ovat virallisesti takana ja edessä on monta kuukautta, ennen kuin päivät alkavat taas pidetä. Toisaalta sisätilaharrastukset tuntuvat sopivammilta, kun ulkona ei ole niin lämmin eikä aurinko paista. Kesä- ja heinäkuussa oli tietysti myös sellaista keliä. Ajattelen myös, että haluaisin aloittaa taas uuden tilkkupeiton ja tällä kertaa kokeilla Delectable Mountains –mallia Bonnie Hunterin mukaan. Muistan, että sama tai ainakin samantapainen malli oli suosikkini jossain tilkkukirjassa, jota luin yli kymmenen vuotta sitten. Olisin kovasti halunnut tehdä sellaisen, mutta ohje vaati liikaa kangasta ja epäilin myös, riittäisikö kärsivällisyyteni. Olen kokeillut pikatekniikan toimivuutta minikoossa. Taidan olla valmis tekemään isompia blokkeja värikkäistä kankaista! Seuraavaksi ajatuksia elokuun viimeisiltä päiviltä blogivuosieni varrelta - Viisi vuotta sitten tehtailin kivoja tilkkulaukkuja ja elokuun lopussa vuonna 2010 oli va

kun muistelen.

Kuva
Näihin aikoihin toukokuussa 2010 esittelin juuri valmistunutta sinistä tilkkukukkakassia. Olin innostunut ompelemaan aika pieniä tilkkupaloja pinnoiksi, joista leikkasin tilkkukukkiin terälehdet. Sitten applikoin terälehdet kankaalle ja lisäsin varren. Tikkasin koristeeksi kiehkuroita käsin ompelemalla ja tein näistä laukun tai tyynyn. Silloin en vielä antanut kaikille töilleni nimeä. Tämäkin kassi tunnetaan nimellä "Sininen tilkkukukkakassi". Minulla oli tuolloin myös tapana pihistellä parhaat kuvat postauksen loppuun. Päättelin, että lukijat varmemmin katsoisivat koko postauksen, jos näyttäisin ensin vain jotain ja jännitys tiivistyisi postauksen loppua kohti. Nyttemmin olen tajunnut, että näyttävin kuva kannattaa esitellä ensimmäisenä. Suurin osa blogilistoista näyttää juuri tuon ensimmäisen kuvan thumbnail-koossa ja sen pitäisi houkutella klikkaamaan. Neljä vuotta sitten toukokuussa leikittelin värikkäillä tilkuilla ja aloittelin tilkkupintaa, jonka pian valm

kierrätysaiheita.

Voih sentään, miten vähälukuisiksi minun ompelutuokioni ovat taas kutistuneet! Siltä varalta, että blogini lukijat kuitenkin kaipaavat lukemista, tarjoan taas kierrätysaiheita. Marraskuussa 2009  Tilkunviilaaja-blogin ensimmäinen postaus näki päivänvalon neljä vuotta sitten 3.11.2009, ja tuon vuoden marraskuun loppupuolella tunnun puuhanneen PC-laukkuja. Teetin niihin sopivat pohjavaneripalatkin. Suurista PC-laukkuvalmistamohaaveistani huolimatta tuon tuotteen tekeminen tyssäsi, sillä hukkasin käyttämäni kaavan. En ole löytänyt sitä, vaikka olen monta kertaa etsinyt, enkä toisaalta ole viitsinyt mittailla, laskeskella ja piirrellä uutta kaavaa. Siksi minulla on pohjavaneripaloja jäljellä vielä noin seitsemään laukkuun. Tai yhteentoista. Huokaus. Marraskuussa 2010  Ohhoh, marraskuun loppupuolella 2010 olin jo saanut valmiiksi neljä joulukuusiaiheista tyynynpäällistä ja jouluisia lasinalusia oli myös tekeillä. Postauksen nimikin on ”valmiina valmiina”. Kylläpä näytän tehneen

vuosi sitten. 2 vuotta sitten.

Olen pitänyt blogia aika pitkään ja ajattelin välillä hyödyntää jo kirjoittamiani tekstejä. Katsoin, mitä olen kirjoittanut elokuun 23. päivän tienoilla vuonna 2012 ja vuonna 2011. elokuu 2012: tympii. Vuosi sitten Tilkunviilaajaa tympi. Ahersin uuden tilkkukukkatyynynliinan parissa eikä työ sujunut kuin tanssi. Onneksi sain tyynynliinan lopulta valmiiksi. Se sai nimen ”Meritähtikartta”. elokuu 2011:  vauvanpeittoa tilkuista Kaksi vuotta sitten ompelin vauvanpeittoa tilkuista. Sain aikanaan työn valmiiksi ja annoin sille nimeksi ”Pehmeää ja possunpunaa”. Tämä tilkkutyö oli esillä tilkkuyhdistyksen kansallisessa näyttelyssä Jokioisilla kesällä 2012. Peitolle ei vielä ole löytynyt sopivaa käyttäjää, joten se oleskelee varastovintin hyllyllä.

lähtövalmiina.

Kuva
Juoponpolku-kuvioinen tilkkupeittoni on askeleen lähempänä valmistumista, sillä sain sille ommelluksi taustakappaleen. Tilkkupinta ja taustakappale ovat tässä lähtövalmiina Töölön Tilkkupajan tikkauspalveluun. Tilkkupinta oli minun mittakaavallani iso – noin 203cm x 278cm ! Kun taustakappaleen täytyy olla noin 10cm tilkkupintaa isompi joka suunnassa, siitä tuli melkoinen jättiläinen. Eihän se mahtunut lattialle suorana ollenkaan. Kuvassa näkyvät rypyt eivät siis johdu epätarkoista saumoistani, vaan en vain pystynyt silottelemaan pintaa kokonaan suoraksi lattialle. Muuallakaan talossa ei ole tarpeeksi isoa tanssilattiaa, että jättikokoiset työni niille suorana mahtuisivat. Puhumattakaan seinäpinnoista! Sommitteluseinä on unelmaa vain. Suora tai ei, minulla on vahva usko, että taustakappale on kuitenkin suunnilleen oikean kokoinen. Rakensinhan sen mittojen mukaan. Söpöysammattilainen  Tein eilen työ-töitä kotoa käsin, ja samassa huoneessa kanssani ahkeroi söpöysammattilai

joulukuu!

Kuva
Tilkunviilaajan joulukuun kalenterikuva: Toissa vuonna ompelin neljä kuusikuvioista tyynynpäällistä ja tajusin ottaa niistä yhteiskuvan lumisella penkillä, jolloin sain hyvän jouluaiheisen tilkkukuvan Tilkunviilaajan vuosikalenteriin 2012. Ensimmäisen kuusen ompelemisessa tein nolon virheen, kun ompelin vaaleat taustakangaskolmiot kuuseni ulkoreunoihin väärin päin, eli leveän reunan kuusen leveään reunaan kiinni. Toisella yrittämällä onnistuin kiinnittämään taustakangaskolmion oikein päin, mutta toisen taustakangaskolmion ompelin taas ensin väärin päin kuuseen. Olin aivan torvi. No seuraavissa kuusissa osasin olla varuillani, ne tuli ommeltua kerralla oikein. Tilkkukuusen koristeluidean sain sattumalta. Tässä postauksessa kerron, miten kuusenkoristeluidea syntyi. Tässä postauksessa kerron kuusikuviollisista tilkkutyynyistä vielä lisää.

suositut ja vähemmän suositut.

Kuva
Ensin vähemmän suosittu (minun keskuudessani): sängynpäällistyyny, joka on liian litteä eikä sovi päiväpeiton eikä muiden tyynyjen väreihin tai olemuksiin. Heittäkää, lukijat, ideoita, miten voisin uusiokäyttää tyynyn tilkkupinnan, joka on ihan ookoo! Tyynynä tämä on tullut tiensä päähän. En halua enää siirrellä isoa, litteää ja sointumatonta tyynyä iltaisin lattialle ja aamuisin takaisin sängyn päälle. Postaukseni ei tänään kyllä ole ensisijaisesti sänkytyynyaiheinen, vaan tilastoaiheinen. Olen vähän tutkiskellut blogini lukijamääriä ja huomannut mielenkiintoisia seikkoja. Hiljattaiset postaukset Viime aikojen postauksista tympii on yksi vähiten luetuista. Se on luettu vain 14 kertaa. Ilmeisesti kannattaa välttää kielteisten tunteiden ilmaisua, jos haluaa postausten kiinnostavan luettavaksi asti! Eniten on katsottu valmista modernia tilkkupeittoa. Arvaan, että postaus on saanut niin paljon katsojia, koska mainitsin siitä kommentissani Oh, Fransson! –blogissa. Kiittelin

valmis tyynynpäällinen tilkuista.

Kuva
Ompelin tilkuista ensin applikoitavan tilkkukukan osat, sitten applikoin kukan tummalle kankaalle ja lopuksi koristelin kukan ympäryksen kullanvärisillä konetikkauksilla. Olisin tikannut kuvioita käsin, mutta tikkaukset eivät kunnolla erottuneet taustastaan. Nyt sain vihdoinkin aikaiseksi ommella tyynynpäällisen valmiiksi. Tässä siis valmis Meritähtitaivas-tyynynpäällinen: Tyynyn taustapuoli on samaa kangasta kuin kukan taustalla: Ompelin tyynyyn laiskuuttani vetoketjukiinnityksen. Olen suosinut nappilistoja, mutten tällä kertaa jaksanut ajatella ompelevani ensin monta napinläpeä ja sen jälkeen yhtä monta nappia. Valitsin varastoistani epätodennäköisimmin käyttöön tulevan vetoketjun, eli tyynyyn valikoitui nyt viininpunainen, aika leveä takkivetoketju: Vetoketjuhan jää piiloon – osasin kuin osasinkin järkeillä, miten ketju täytyy ommella, että se todellakin jää piiloon. Nyt kun vielä saisin aikaiseksi paketoida tämän (sisätyynyineen, ostin Eurokankaasta litistett