valmis pussukka tilkuista.

Tilkkupussukka on valmis ja räpsin siitä valmistujaiskuvat kireässä aamupakkasessa. Lumisista oloista tulikin yllätyksekseni varsin sinisävyistä kuvaa, enkä ole näihin valmistujaiskuviin aivan tyytyväinen. No, parempia kuitenkin kuin sisällä keinovalossa otetut kuvat.

Ta-daa! Tässä Auringonsäde-tilkkupussukka:


Tytär keksi pussukalle nimen. Tikkaukset kulkevat säteittäisesti, mistä ensimmäinen mielleyhtymä nousi, ja lisäksi hän halusi kunnioittaa kevään tuloa. Pussukassa on aurinkoiseen nimeen sopivasti muutama keltainenkin tilkku.

Pussukan strategiset mitat ovat seuraavat:
  • Leveys ylhäältä noin 25cm
  • Korkeus noin 19cm
  • Pohjan leveys noin 8cm.
Tilkkupintaan käytin farkkutilkkuja ja puuvillakangastilkkuja. Pussukan välikerroksena oli luonnonvalkoinen frotee, ja vanu oli täyspuuvillavanua. Tilkkupinta, välikerros ja vanu on tikattu yhteen.

Pussukka toiselta puoleltaan kuvattuna:


Halusin saada näkyviin usein käyttämäni kuvausympäristön eli betoniset portaat. Ne näyttävät varsin erilaisilta nyt kuin vaikkapa Oliver Twist -pussukan tai Sininen hetki -tilkkulaukun valmistujaisten aikaan!

Samainen puoli pussukasta, nyt hangella:


Pussukan vuori on koottu puuvillakangaspaloista, mukana on Marimekon Unikko-kangastilkkuja. Pussukassa on sisätasku ja toiseen sivutaskuun on ommeltu kanto-/kiinnipitolenkki.

Tässä kuvassa pilkistää myös vuorikangas ja sisätasku. Sileä hanki oli tylsän näköinen, mutta onneksi pihasta löytyi myös jonkun eläimen jälkiä.


(Toivottavasti jäljet ovat jonkun siedettävän eläimen jättämiä.)

Kommentit

ailami sanoi…
Ne ovat oravan jäljet! Toivottavasti Sokeri ja oravat sopivat hyvin elelemään rauhanomaista rinnakkaiseloa samassa pihapiirissä.
Tilkku & Tilkku sanoi…
Olen käynyt kurkistelemassa blogiasi ja en voi kuin ihmetellä ja ihailla sitä huolellisuutta ja pikkutarkkuutta, jolla projektejasi teet. Onhan niitä tuttuja kankaita siellä vilahdellut ja on ollut mukavaa nähdä, miten kaunista jälkeä saat tehdyäi niistä. Pussukkasi on kaunis ja täydellinen!
Tilkunviilaaja sanoi…
Hyvä, että oli siedettävän eläimen jälkiä! Orava on ok. Sokeri on ehkä saanut vastusta oravasta joskus koska ei kyttää niitä lainkaan vaan paremminkin arastelee.

Kiitos kannustavista sanoista. Ehkä olen ompeluksissani tarkka, mutta ompelualueen siivouksessa voisin olla paljon tarkempi. Hohhoijaa, siistimistä taas tarvittaisiin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.