Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2011.

ennätys.

Kuva
Paljon kerrottavaa ei ole, mutta pakko on postata, että pääsen tekemään ennätyksen! Tässä kuussa olen postannut yhteensä 20 kertaa, mikä on enemmän kuin kertaakaan Tilkunviilaajan blogin historiassa. Kiitos kaikille lukijoille! On minulla sentään elämää myyntinäyttelyn jälkeenkin. Nyt olen kehittämässä paria taiteltu tähti –aihiota, jotta voin 8.12. Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltaillassa näyttää kaikille, miten sellainen tehdään (ilman, että joudun tekemään tähden siellä ja silloin). Olen tekemässä puna-valkoista tähteä, ehkä itselleni jouluksi keittiöön … mutta työkaverilta sain toisenkin idean. Hän näki valmiin tähtipannulapun ja sanoi sen muistuttavan lootuksenkukkaa ja kuvaili, millaiset värit lootuksessa olisi. Pinkki kukka, jaa tausta tietysti haaleaa vaaleanvihreää. Leikkasin jo palat: Alkuperäinen malli pitäytyy neljään kankaaseen, joita jokaista käytetään kaksi kertaa. Minä sovellan eli käytän useampaa eri kangasta, että saan kukkaan enemmän sävykkyyttä. Vai

tilkkupussukka! jouluisia lasinalusia!

Kuva
Olin tänään luomusteni kanssa pienimuotoisissa myyjäisissä, joita varten olin ahertanut monenmonta juttua. Vielä eilen illalla puursin viime tingan parissa ja sain kuin sainkin pussukan valmiiksi tätä päivää varten. Nallekarkkeja-vetoketjupussukka näyttää tältä: Jokainen myyntipöydän ääreen pysähtynyt hypisteli tätä. Hyökkäävämmällä otteella olisin saanut sen heti myydyksi, mutta maltoin odottaa. Tapahtuman perimmäinen tarkoitus on näyttely, ei myynti. Mutta tosiostaja saapui sitten pöydän ääreen, zoomasi erehtymättä suosituimpaan pussukkaan ja ostaa täräytti sen pois kuljeksimasta. Pussukan kuosi lähti kahdesta jotenkin toisiinsa sopineesta jäännöstilkkuneliöstä. Lisäsin sekaan Tyttären entistä farkkua ja somaa pilkullista kangasta, jonka taas valitsin vetoketjun väriin sopivaksi. Tilkkupintaa kootessani minulla ei vielä ollut kauhea kiire, ja kokeilin vaihtuvavärisen langan väritystä. Rullasta on mahdoton nähdä, millaisia värejä langassa oikeasti on, mutta tällaisessa tiuha

valmis Oo-la-laa-vetoketjulaukku tilkuista.

Kuva
Ompelin musta-valkosävyisitä tilkuista vetoketjulaukun – pitkähkön puurtamisen jälkeen laukku valmistui eilen, mutta pimeään aikaan, niin että kuvat ovat vähän sitä sun tätä. Voih! Jospa pääsisi joskus luonnonvaloon luomuksiaan kuvaamaan! Tässä laukun Oo-puoli: Oo-la-laa-vetoketjulaukku seisoo tosi tukevasti itsekseen: Huolittelukaitaleet oli paljon helpompi ommella kuin pieneen tilkkulaukkuun, vaikka käytin välikerroksena samaa paksua tukihuopaa. Varmaan kyse on siitä, että laukunsuu on tässä mallissa riittävän tilava. Valmiissa laukussa raitojen epätarkka osuminen kohdakkain ei tosiaankaan ole kovin ihmeellinen ongelma. Tuskin sitä kukaan edes huomaa: Vetoketju on aika tavalla liparetta pidempi (liiankin pitkä? No ei olla täydellisyydentavoittelijoita) ja sen päässä on kangastilkkuviimeistely. Laukun strategiset mitat: - Leveys ylhäältä noin 38cm, - Korkeus noin 31cm, - Pohjan leveys noin 10cm. Laukun la-laa-puoli näyttää tältä: Yhdessä laukku on siis Oo-la-l

liparetta vailla valmis laukku.

Kuva
Vetoketju on lipareessa: Kerron, miten tässä mokasin. Kiiruhdin vanutikkaamaan puoliskot, enkä muistanut siinä edistymisen hädässäni, että minun olisi pitänyt ommella toinen lyhyt pää pussiin. Jouduin siis huolittelemaan kummankin pään kaitaleella, eikä toisesta päästä kyllä tullut niin siisti kuin yleensä, katsokaa vaikka: Toinen moka on pienempi, mutta vähän ärsyttävä kyllä. Samassa kiireessäni unohdin, että minun olisi pitänyt asetella kangaskaistaleet peilikuviksi. Tiesin jo leikkuuvaiheessa, etteivät raidat osuisi kohdalleen, vaan jäisivät juuri hivenen epätarkasti osumatta toisiinsa. Lipare näyttää vähän siltä, kuin en ihan olisi osannut. No, valmiissa laukussa tätä tuskin huomaa. Laukku seisoo jo omillaan. Ja lipareen epätarkkuus ei ole laukun huomiotaherättävin kohta. Vielä kaitalehuolittelu yläreunaan, niin laukku on meeeelkein valmis! Lahjasäkki Tytär sai hyvin epätyypillisen päännouseman eilen illalla ja tekaisi (ompeli itse) joululahjaa varten minikokoisen

Muu!

Kuva
Vetoketjupussukka nimeltä ”Muu” on valmis: Miten hellyttävät lehmänkasvot! Lehmäkuvioisen kankaan lisäksi käytin samoja kankaita, mitä tekeillä olevassa musta-valkoisessa vetoketjulaukussa on – mustaa, valkopohjaista ja myös raidallista, jossa on lisänä ruskehtavia ja harmaita raitoja. Pussukan vetoketju on metallinen ja noin 18-senttinen, jossa on kullanväriset hammastukset ja vedin. Vähän bling-bling, mutta sointuu pussukan ruskehtaviin sävyihin. Vuorikangas on tumman pellavanväristä, ruskehtavan-harmaata. Ei sisätaskua. Enkä sittenkään muistanut ommella ja kiinnittää pussukkaan kiinnipitolenksuja! Valmiin Muu-pussukan mitat: - Leveys ylhäältä noin 21cm - Korkeus noin 14cm - Pohjan leveys noin 8,5cm. Tekeillä olevan musta-valkoisen vetoketjulaukun vetoketjulipare on ommeltavana. Seuraavaksi pääsen tasaamaan laukkupaloja, leikkaamaan vuorikappaleet ja ompelemaan laukkua muotoonsa. Jännittävä nähdä, millainen se on sitten kolmiulotteisena!

vetoketjulaukun tilkkupinta tikattu. uudet lasinaluset tilkuista.

Kuva
Vilkasta mielikuvitusta osoittaen (vitsi!) tikkasin musta-valkoisen tilkkupinnan suorilla koneompeleilla kiinni jäykistyskerrokseen, joka tällä kertaa on siis silitettävä tukihuopa. Tikkasin suorat ompeleet parille eri etäisyydelle toisistaan. Jos tilkkujen sauma tuntui olevan aavistuksen vinossa, tikkasin mieluummin sauman suuntaisesti. Paljon ei ollut heittoja! Hyvä, minä! Istuin koko ompelurupeaman tikkauksien parissa. Kun laukkupinta oli tikattu, tikkasin myös lehmäkankaiseen pussukka-aihioon suoraa ommelta. Lehmät katsoivat minua anoen, kun olin tikkaamaisillani heidänkin ylitseen. Niinpä vaihdoin koneeseen tikkauspaininjalan ja tikkasin heidän kasvojensa ympärille vapaata konetikkausta, aika vähän. Hahaa, pussukkakappaleet on tasoitettu jo ja vuorikappaleetkin ovat valmiit (vaikka eivät näy kuvassa). Tästä pussukasta ei tule yhtä paljon alaspäin kapeneva kuin yleensä, koskapa muistin leikata kappaleet alaspäin leveneviksi! Lasinaluset ”Maatiaiset”-nimiset lasinalu

tyynynpäällinen tilkkutyönä.

Kuva
Vihdoinkin valmis! ”Soma” –niminen tilkkutyynynpäällinen, päällä applikoidusta tilkkukukasta tehty käsin tikattu kuponki: Toisella puolella perinteisempää tilkkuneliötä yhdistettynä ruskehtavaan kankaaseen: Kyllä on haasteellista ottaa valokuvia sisällä talvisin! Ilta-aikaan! Ei näistä tule kyllä juuri minkään näköisiä, eikä ainakaan nimensä veroisia eli somia. Tyynykin näyttää ylettömän muhkuraiselta, lähinnä varmaan siksi, että tungin päällisen sisään tyynyn, joka oli 45cm leveä mutta ehkä 55cm pitkä (onneksi tosi löprösti täytetty niin että se mahtui tuonne). Minulla ei ole yhtään sisätyynyä enää varastossa, joten käytän niitä tyynyjä, joita huushollissa sattuu (käden ulottuvilla) olemaan. Tästä kuvasta näkee sentään jotain. Ainakin napit näyttävät olevan epämääräisillä etäisyyksillä toisistaan, kiitos mittavirheen. Soma-tyynynpäällinen on kooltaan 45cm x 45cm. Tekeillä myös Ihanasta lehmäkuvioisesta kankaasta musta-valko-teemaan sopiva pieni tilkkupussukka: Eik

tyynynpäällisiä. musta-valkoista.

Kuva
Ohi kaikkien suunnitelmien, ompelin tänään tyynynpäällisen. Vintin siivouksen aikana löysin kuviollisen karvatrikoon, josta olin kaiketi suunnitellut ompelevani jotain Tyttärelle. Kangas ei enää vaikuta siltä, että se aivan pian kelpaisi minkäänlaiseksi vaatteeksi jälkikasvulle, enkä sitä näe oikein omana asunanikaan. Otin kankaan kuitenkin esiin – keksin, että siitä voisi saada kivan tyynynpäällisen. No tilkkutyöt ovat minun juttuni, joten en suoralta kädeltä halunnut tehdä tyynynpäällistä kokonaan karvatrikoosta. Päätin tehdä toisen puolen puuvillakankaista. Karvatrikoo oli toiselta puoleltakin kivan kuvioista: Valmiina ”Nurin-oikein” -tyynynpäällinen näyttää tältä: Toisella puolella on väriin sopivia ja väriin sopimattomia kukkakankaita. Ompelin vetoketjukaistaleen ensiksi ja lisäsin kaistaleeseen muut tyynykappaleet. Päällinen on 50cm x 50cm tyynyyn sopiva. Minulla oli 55-senttisiä vetoketjuja, joista valitsin väreihin parhaiten sopivaksi persinkanvärisen. No eihän se

kaksi valmista. tunnustan mokan.

Kuva
Ompelin vetoketjupussukan – tässä valmis "Sirkustemppuja" -pussukka: Tilkkupinta näytti vähän kummalliselta siinä vaiheessa, kun olin ommellut jatkokaitaleet joka puolelle tilkkuneliöiden ympärille, mutta valmiissa pussukassa kaikki näyttääkin hyvältä. Kissatkin sattuvat mukavasti kurkkimaan neliöiden keskeltä. Ensin tekemäni tilkkupinta, pelkkiä tilkkuneliöitä: Alimmat neliöt jäävät paremminkin pohjan puolelle: Sirkustemppuja-pussukan mitat: - Leveys noin 25cm ylhäältä, - Korkeus noin 19cm, - Pohjan leveys 10cm. Ompelin toisen vetoketjupussukan, jolle annoin nimen "Ruusa": Tässäkin kissa kurkkii melko sopivalla kohdalla tilkkupintaa. Toinen puoli pussukasta on siis tehty eri kokoisista tilkkuneliöistä kuin etupuoli, jolloin niitä piti jatkaa ruskealla ruusukankaalla: Tässä mokasin. Tietenkin olin ajatellut, että tilkkuneliöt olisivat lähempänä pussukan ylä- eivätkä alareunaa. Huomasin vasta valmiista pussukasta, että olin ommellut tämän puo