Thursday, 24 April 2014

satunnaiset tilkkupinnat.

Saatuani solmiokankaisen tilkkupinnan valmiiksi oli hyvä hetki tarttua vaihteeksi omemman värisiin tilkkuihin. Olin pessyt Imatran tilkkupäivillä Soilelta saamani leppäkerttukankaan ja etsin sille kaverikankaita jäännöspalalaaristani, kun löysinkin kaksi aika isoa hirsimökkitekniikalla toteutettua tilkkupalaa.

Ehkä olin ajatellut koota niistä jotain, mutta eiväthän ne mitkään kovin vaikuttavat palat olleet. Totesin melkein heti, että niistä saa parhaimmillaan kelvollisen tilkkupussukan. Lisäsin ”alareunoihin” ylijäämävaaleanpunaista kangasta (jäi yli Sisäinen villapaita –tilkkupeiton taustakappaleesta) ja löysin vaihteeksi 30-senttisen vetoketjun, joka vaikutti oikein sopivan pituiselta juuri näille paloille.


Vaaleanpunaiset jatkopalat näyttävät valjuilta, mutta ne päätyvät pussukan pohjaosaksi, joten niiden valjuus ei haittaa. Ainakaan minua. Valitsin kankaan, koska sitä oli käden ulottuvilla ja se oli täysin joutilasta.

Olin hetkeä aikaisemmin kokeillut noin viittä eri ommelmallia ompelukoneeni noin tsiljardin tikkimallin valikoimasta ja mietin jo, että vetelisin koko pinnan täyteen mitä erikoisempia ompeleita.

Äääeeei. Spiraalia sen olla pitää. Tämän kirjoittamani ohjeen avulla voit itsekin kokeilla spiraalitikkausta.

Olin hetkeksi unohtanut kahta spiraalia yhdistävän kokeiluni, joka päätyi Aaltoliikettä –tilkkupussukan kyljeksi, mutta se palautui mieleeni ja osasin edelleen toteuttaa sellaisen.


Kokeilin vielä kolmen spiraalin yhdistämistä:


Jep, onnistui sekin. Ja aivan on kuin olisin megameganopea tekijä, kun yks-kaks on pussukkapinnat käsissä. Nopeuden salaisuus tietysti on, että jemmaan tällaisia ihme paloja laatikoihin, joista ne voi ”löytää” uusiin tarkoituksiin. Niin, ja että käden ulottuvilla on joutilaita kangaspaloja, joilla ihme palat voi jatkaa sopivan mittaisiksi.

Wednesday, 23 April 2014

tilkkupinta solmiokankaista.

Käytin lomapäiviäni solmiokankaista kokoamani tilkkupinnan viimeistelyyn eli yhdistin blokit yhtenäiseksi pinnaksi, mittailin puolin ja toisin, leikkelin pari kehyskaitaletta ja ompelin. Vasta kehykset kiinnitettyäni ja niitä silittäessäni tuli mieleen, olisikohan kehystenkin takana pitänyt olla ohutta vanua? No, se on myöhäistä – en rupea enää muuttamaan asiaa.

Nostin valmiin tilkkupinnan ulos kuvattavaksi, jotta saisin edes jotenkuten oikeat värit kuvaan.


Mietin jonkun aikaa reunakaitaleiden värejä. Ohut kehyshän on kirkas punainen ja olisin oikeastaan halunnut siihen vähän tummemman punaisen, mutta en toisaalta halunnut koota kehystä useammasta eri kankaasta. Tilkkupinnassa on ihan tarpeeksi erilaisia kankaita jo!

Ompelin sisemmän kehyksen tilkkupintaan erittäin huolellisesti. Tällä kertaa tein jopa niin, että mittasin tilkkupinnan kahdesta kohdasta noin keskeltä ja leikkasin mitan mukaiset kaitaleet, jotka sovittelin ommellessani uloimpaan reunaan. Ajattelin tilkkupinnan kaikkia vinoja paloja ja mietin, että uloin reuna kuitenkin venyisi sitä ommellessani. Siksi kaikki tuo mittaus.

Tilkkupinta oli mitatessani 127cm leveä ja 182cm korkea. Tämä oli tilkkupinnan mitta siis ennen kaitaleiden ompelua.

Lähikuvaa:


Jäin puolittain pohtimaan sisemmän kaitaleen väriä ja yölläkin heräsin ajatukseen, että kaitaleen pitäisi oikeastaan olla vaaleansininen. Olin jo ratkoja ja sakset kädessä ja lähestyin tilkkupintaa, kun totesin, että punainenkin on oikein hyvä. Joissain solmiokankaissa on kirkastakin punaista mukana.

Yksi blokki on Leijonien nimikkoblokki. Siinä on sekä leijona että Lions-logo:


Tämähän on varainhankintapeitto: olen ommellut tilkkupeiton Lions Club Helsinki Kampille arpajaisvoitoksi. Arpajaiset järjestetään toukokuun loppupuolella (tarkkaa päivämäärää en löytänyt tähän hätään) Ruoholahden Kalaasit –nimisessä tapahtumassa.

Kampin Leijonat ovat lahjoittaneet peiton blokeissa näkyvät solmiot, minä olen ommellut peiton ja Töölön tilkkupaja lahjoittaa siihen tikkauksen. Peiton avulla kerätyt varat niin kuin kaikki Kalaasien muukin tuotto käytetään Lastensairaalan hyväksi.

Mies lupasi viedä peittoaihion mukanaan tapaamiseen, johon Kalaasien markkinointivastaavakin tulee. Taittelin sen Miehelle kainaloon sopivaksi paketiksi.


Markkinointivastaavan on hyvä nähdä, millainen tilkkupeitosta on tulossa, jotta hän osaa sopivasti mainostaa arpajaisia.

Vielä täytyy ommella taustakappale! Niin, ja nimikin tälle pitää keksiä. Haen varmaan innoitusta Kalaaseista ja hyväntekeväisyyskohteesta ja ehkä myös leijonista.

Tuesday, 22 April 2014

solmioblokit lattialla.

Asetteluseinänilattiani on taas ollut kovassa käytössä eli ompeluhuoneessa makkarissa ei ole pystynyt kunnolla kävelemään kahteen päivään, kun olen asetellut solmiokangasblokkejani peittojärjestykseen.


Kuvassa asettelu oli aluillaan. Päädyin asemoimaan blokit kiinni toisiinsa, ilman välikaitaletta. Läiskin ensin blokit mielivaltaiseen järjestykseen ensin niin, että ruskeasävyisimmät blokit olivat keskellä ja punasävyisimmät niiden kummallakin puolella.


Lisäsin harmaa- ja sinisävyisimmät blokit reunoille ja totesin, ettei järjestely miellyttänyt silmääni. (Kuvan värisävyt ovat mitä sattuu vaikka yritin niitä säätää, joten tästä ei saa käsitystä suuntaan eikä toiseen.)

Asettelin sitten blokit värijärjestykseen niin, että ruskeimmat olivat alimpana, sitten punasävyiset ja kaikkein vaaleimmat (tai joissa vaaleaa oli runsaasti uloimpana kerroksena) ylhäällä.


Kuvassa siis oikea reuna on ikään kuin yläreuna. Kuten näkyy, kolme blokkia uupui vielä. Tein puuttuvat blokit (jotenkuten) väreihin sopiviksi ja tällä hetkellä minulla on seitsemän blokkiriviä, jotka pitää vielä yhdistää toisiinsa. Sen jälkeen solmiokangasblokit ovat yhtenäisenä pintana. Toivon saavani niistä tänään järkevän värisen kuvan näytettäväksi blogissani huomenna.

Solmioblokkien ympärille tulee vielä jonkinlainen kehys. Mietin illalla, leikkaisinko keskiosan ja kehyksen väliin ohuen punaisen kaitaleen solmiokankaista, mutta epäilen, että kaitale venyisi liian helposti. Tätäkin asiaa jään vielä miettimään.

Monday, 21 April 2014

tasoitetut tilkkublokit.

Olin ajatellut ompelevani kaikki tarvitsemani solmiokangasblokit ensin valmiiksi ja tasoittavani ne vasta sitten, mutta en malttanut! Tasoitin ensin yhden ja sitten vielä kaksi lisää.


Sain lopetetuksi tasoitteluni siihen. Huomasin ommelleeni hiukan turhan isoja blokkeja ja jouduin leikkelemään neliöitä aika tavalla pienemmiksi. Opin tästä kuitenkin sen, että leikkasin seuraavat vanuneliöt vain vähän tarvitsemaani neliötä suuremmiksi.

Pohdin tässä myös, pitäisikö minun ommella neliöiden väliin kaitaleet vai yhdistääkö neliöt suoraan toisiinsa. Tätä jään miettimään.

Sunday, 20 April 2014

neljä pientä hanhea.

Neljä pientä hanhiaiheista tilkkutyötä marssi näin:


Kuvassa ensimmäinen valmistunut hanhitaulu, Hanhivaara. Koko 43cm x 35cm. Nurja puoli näyttää tällaiselta:


Taustakankaaksi käytin hylkäämääni silityslaudan suojuskangasta. Kankaassa oli jotenkin kiinnitettynä ohuen ohut superloni ja se meni ryttyyn alta aikayksikön, joten poistin suojuksen käytöstä. Kiva kangas kuitenkin!

Toinen pieni hanhi marssii näin:


Sinisen hanhitaulun nimi on Hannu Hanhi, koko 44xcm x 35cm. Nurjalla tikkaukset kulkevat näin:


Silityslaudan suojuskangasta riitti tähänkin työhön, mutta enempään ei.

Kolmas hanhi ei varsinaisesti marssi, vaan seisoskelee. Ehkä se miettii marssille lähtöä:


Hanhiemon tarinoita –tilkkutaulun koko on 35cm x 44cm. Nurjalla puolella on tällaiset tikkaukset:


Viimeiseksi valmistunut hanhitaulu on nimeltään Kultamunia muniva hanhi ja sen koko on 35cm x 46cm.


Olin miettinyt hanhitauluilleni nimet jo kauan sitten, ja tämän viimeisen nimi innoitti keksimään kaarevat, kullanhohtoiset tikkaukset lentävän hanhirivistön päälle.


Viimeisessä tilkkuhanhitaulussa on mielestäni onnistuneimmat tikkaukset, mutta niinhän sen kuuluu ollakin. Harjoitus tekee mestarin, tai tässä tapauksessa lähinnä onnistuneen harrastelijan.

Jos haluat tutustua hanhitauluihin ”elävänä,” siihen on tilaisuus toukokuun ajan Taidelaaksossa (eli Laakson sairaalan kahvilatilassa), missä Helsingin tilkkukilta Syyrinki pitää näyttelynsä 6.5.– 7.6. 2014.

Kiitos kaikille Sisäinen villapaita –tilkkupeittoani kommentoineille! Oli kiva huomata, että muutkin tykkäsivät suunnittelemastani ja ompelemastani peitosta. Ai niin, ja muistutan vielä, että myös se on Syyringin Tilkut piknikillä –näyttelyssä esillä!

Thursday, 17 April 2014

valmis tilkkupeitto jäännöspalaneliöistä.

Raidalliselta näyttävällä taustalla leijuvat jäännöspalaneliöt koristavat tätä tilkkupeittoa, jonka nimi on ”Sisäinen villapaita”.


Katsoin aiemmin ottamiani kuvia tikatusta mutta vielä kanttaamattomasta peitosta ja minulle tuli mieleen kirjoneule. Peitto on tulossa esille Helsingin tilkkukilta Syyringin ”Tilkut piknikillä” –näyttelyyn, ja piknikillä on joskus niin kylmä, että sisäinen villapaita on tarpeen. Siitä peiton nimi.


Suurin osa peitosta on koottu jäännöspaloista. Vain neliöiden taustalla olevat musta ja harmaa kangas ovat luonnollisesti isompia eriä. Kokosin jopa peiton reunakantin jäännöskangaspaloista.


Reunakantissa on kaikkia sateenkaaren värejä ja järjestelin palat niin, että värit liukuvat toisesta toiseen melko sulavasti.

Tilkkumoka: Tässä välissä kerron kaitaletta ommellessani tekemästäni mokasta.


Olin vahingossa yhdistänyt kaksi sinistä kaitaletta nurjan oikeaa vasten. Seuraavaa kaitaletta ommellessani ompelin taas oikean oikeaa vasten, joten sauma tuli väärälle puolelle. Purin sauman ja ompelin sen uudelleen, mutta myöhemmin huomasin tehneeni sittenkin turhaa työtä. Mittasin tarvitsemani kaitaleet vain summittain ja kävikin niin, että jouduin jättämään toisen sinisen kaitalepalan kokonaan pois. Purin siis sauman vielä kerran ja ompelin kankaan edelliseen kaitalepalaan kiinni.

Tässä vielä tilkkupeiton tekovaiheesta kuva:


Olen juuri tasoittanut peiton reunat kanttien ompelua varten.

Sisäinen villapaita –tilkkupeiton nurja puoli on myös jäännöspalakankaita tulvillaan.


Löysin valmiita jäännöspalapintoja niin paljon, ettei muuta taustakangasta tarvittu kuin aivan vähän. Nurjalla puolella on samaa mustanpuhuvaa ja harmaata kangasta kuin oikeallakin puolella sekä lisäksi muun muassa vaaleanpunaisesta tyynyliinasta leikkaamaani kangasta.

Nimilappu on valmiiksi painettua nimilappukangasta, jota Soile, Mari ja minä ostimme Saint-Marie-aux-Minesin tilkkutapahtumasta. Ostimme kolmea eri väriä ja jaoimme palat kolmeen osaan. Jokainen sai kolmea eri väriä nimilappuja.

Kuvaushetkellä aurinko oli aika alhaalla ja varjot olivat terävät:


Sisäinen villapaita –tilkkupeitto on kooltaan noin 170cm x 215cm.

Tässä Töölön tilkkupajassa Soilen tekemät tikkaukset näkyvät vielä oikein edukseen:


Tässä oli tilkkupeittoni aurinkoinen kulma!

ristipistotaidetta?

Pistelin muutama vuosi sitten Äidille joululahjaksi hortensiakuvioisen ristipistotyön. Pingotin työn vanulla pehmustamalleni pahville ja kiinnitin koko komeuden väriin sopivalle kangastilkulle. Kaiken tämän sulloin kehykseen lasin alle.


Äiti ei ole vasara-ja-naula-tyyppisesti kätevä käsistään, joten taulu on jäänyt ripustamatta seinälle. Se on kyllä ihan näkyvillä kirjoituspöydällä ja nojaa seinään. Näppäsin ristipistotaulusta kuvan viime vierailullani. Valitan ikkunasta tulvivaa valoa, joka tekee heijastusta lasin pinnalle!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails