Thursday, 28 August 2014

yllättävä havainto.

Ensin pohjustusta havainnolleni.

Aiemmin tässä kuussa olin juhlamielellä, koska Miehen 50-vuotispäivälahja (tekemäni tilkkutyö, jonka annoin hänelle marraskuun alkupuolella 2012) oli vihdoin päässyt seinälle. Juhlamieleen sekoittui kuitenkin harmistumista, sillä tähän asti hyvin palvellut Villit kuviot –tilkkupeitto riiteli kurjasti tilkkuseinävaatteen kanssa.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää. Joudun tekemään uuden tilkkupeiton sängylle.

Kuvion ja värien pitää tietysti nyt kompata seinävaatetta ja mielellään myös verhoja, jotka nekään eivät ole vielä ikivanhat.

Päätin, että kokeilen ommella plus-kuvioisia tilkkublokkeja kitaratilkkutyön kanssa sävy sävyyn. Ja nyt vihdoin pääsen yllättävään havaintoon.

Olen värikkään ystävä enkä ajatellut, että varastoistani löytyisi kovinkaan monta ruskeasävyistä kangasta. Tarvitsen ensinnäkin vaaleita kankaita plussien taustalle, mutta onneksi niiden ei tarvitse kaikkien olla rusehtavia.


Yllätys 1: Ruskeasävyisiäkin vaaleita/vaaleahkoja kankaita löytyy nyyttikaupalla. En edes katsonut jäännöspalakankaisiini vielä enkä valinnut mukaan muun sävyisiä vaaleita kangasnyyttejä.

Tarvitsen lisäksi tummia, mielellään ruskehtavia ja vähän myös viininpunaisehtavia kankaita plussiksi.


Yllätys 2: Yhdestä ainoasta kaapista löytyi jo näin monta tummaa ruskeata/viininpunaista (tai no, melkein ruskeata tai viininpunaista) kangasnyyttiä.

Minulla ei pitänyt olla tämän värisiä kankaita juuri yhtään. Olen suu auki ällistyksestä. Nyt on varmaan joku muu käynyt täyttämässä kangashyllyjäni.

Wednesday, 27 August 2014

traktorinjäljet tilkkupintana.

Traktorinjälkiä muistuttavat tilkkublokit olivat ensin sommittelulattiallani valmiissa järjestyksessä.


Asettelin tilkkublokit seuraavilla periaatteilla:
  • Tummimmat tilkkublokit alareunaan 
  • Punertavat tilkkublokit oikeaan reunaan 
  • Kultaisen leikkauksen kohdalle kolme retrokuvioista tilkkublokkiani ja niiden nurkkaan blokki niin, että tummat jäljet näyttävät kulkevan blokkien poikki. 

Loput blokit asettelin vähän miten sattuivat menemään, ja raidat sikin sokin.


Ensimmäinen tilkkublokkirivi oli nopeasti ommeltu. Kuvasta saattaa saada sellaisen käsityksen, että blokkien raidat natsaisivat toisiinsa jotenkin, mutta eivät ne natsaa. Olisin tietysti voinut leikata blokit kurinalaisemmin, jotta raidat olisivat aina jokseenkin samalla kohdalla blokkia, mutta päätin olla välittämättä asiasta. Tilkkublokkien ompeleminen yhteen oli nytkin riittävän haastavaa.


Kaikki blokkien yhdistyssaumoihin päätyvät saumat olivat vinoja, niitä oli tiuhassa ja lisäksi kankaat olivat koko saumojen matkalta täysvinoon leikattuja. Ommellessa sai olla varovainen, etteivät lukuisat saumat kääntyneet väärin päin ja etteivät kankaat venyneet ompelemisen aikana.

Tässä blokkirivit kuitenkin jo valmiina, odottamassa, että ompelen pitkät saumat:


Ja tässä osa valmiiksi ompelemastani tilkkupinnasta. Kaikki saumat on nyt ommeltu!


Koska olen päättänyt, ettei työhön tule kehyksiä, tilkkupintani tarvitsee enää taustakankaan, ja sitten voinkin taas kiikuttaa sen Soilelle Töölön Tilkkupajaan longarm-tikattavaksi.

Ovatko leijuvat neliöt –tilkkutyöni ja tämä traktorinjälkimäinen tilkkutyö kuin yö ja päivä? Vähän siltä tuntuisi.

Saturday, 23 August 2014

valmiit tilkkublokit!

Sain ommelluksi yhteensä 48 kpl traktorinjälkeä muistuttavaa tilkkublokkia ja nyt pääsen sommittelemaan niistä tilkkupinnan ja sen jälkeen ompelemaan ne yhteen.


Tämä on ensimmäinen ohjeen mukaan tekemäni tilkkupinta pitkään aikaan! Ohje on American Patchwork and Quilting –lehden kesäkuun 2014 numerosta. Tein ensimmäisen kokeilublokin melkein saman tien lehden luettuani ja totesin, että kiva on.

Tiesin heti, ettei varastoistani löytyisi blokkiin tarvittavia neutraaleja kankaita tarpeeksi, ja kun minulle tarjoutui tilaisuus lähteä ostosmatkalle Tallinnaan, tiesin heti, mitä erityisesti tarvitsisin. Löysinkin Karnaluksista sekä tummanpuhuvaa että vaaleampaa neutraalia kangasta ja pääsin ompelemaan tilkkublokkejani.

Olisin mielelläni valinnut harmaamman beigen, mutta sellaista väriä näyttää olevan vaikea löytää, paitsi ehkä pellavaisena.

Värisuunnitelmaksi valitsin ”turkoosi-/sinisävyisiä ja oransseja kankaita” neutraaleja palkkeja komppaamaan. Tässä kaikki 48 tilkkublokkia satunnaisesti ladottuina sommittelulattialle.


Järjestelin blokkeja uudelleen, ja tässä esiintyy viimeisin järjestys.


Voitte itse todeta, miten loistavasti olen pysynyt värisuunnitelmassani! Olen aika ylpeä itsehillinnästäni, kun mukaan ei ole valahtanut violettia eikä varsinaisesti vaaleanpunaistakaan, paitsi aivan vähäisiä määriä.

Blokit ovat niin kummallisen kuvioisia, etten osaa niitä järjestää kovin taiteelliseksi kokonaisuudeksi, joten jätän turhan sommitteluanalyysin mahdollisimman vähiin ja rupean vain ompelemaan blokkeja yhteen. Noinkohan minulla on päivän päätteeksi valmis tilkkupinta käsissä?! Voi kun olisikin!

Hei, kiitos kaikille edellisen postauksen kivoille kommentoijille! Ihanaa, että tykkäsitte kassistani ja Kissasta!

Thursday, 21 August 2014

miten hyvä kassi!

Ompelin vetoketjullisen Mustan kissan pyöreät posket -tilkkulaukun loka-marraskuussa vuonna 2011 ja päätin pitää sen itse. Käytän laukkua melkein joka päivä – kannan siinä läppärini aamulla töihin ja iltapäivällä taas takaisin kotiin.

Tein äskettäin työpäivän kotitoimistossa, joka on sama huone kuin ompeluhuoneeni eli makkari. Laskin laukun hetkeksi sängylle ja vips – Kissa löysi sen viipymättä ja rentoutui hyvin nopeasti sen päälle kuin tyynylle.


Tämän täytyy olla hyvä kassi, kun Kissa sitä näin arvostaa!

Minulle kassissa on merkittävintä, että rohkenin surrutella keltaisella tikkauslangalla mustalle kankaalle konetikkauskuvioita, joita en paljon ollut harjoitellut. Kuvasta ei saa selvää, miltä kassi oikeasti näyttää, mutta voit katsoa tilkkulaukkuni potrettikuvat täältä.

Tuesday, 19 August 2014

tasoitettu on.

Hain valmiiksi tikatun leijuvat neliöt –tilkkutyön Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelusta jo kuun vaihteessa, mutta niin vain oli peittoaihio jäänyt odottamaan, että aloittaisin seuraavan työvaiheen.


Ompeluhuoneen Makkarin sommitteluseinälattia oli eilen – hämmästyttävää kyllä – tyhjänä, joten minulle tarjoutui loistava tilaisuus levittää peitto siihen tasoittelua varten.


Kiitos syntymäpäivälahjaksi saamani lasersuorakulman, sivujen suoristaminen sujui taas kuin tanssi! Peittoaihio tarvitsee enää taustapuolelle nimilapun (kiinnitän sen mieluiten niin, että kaksi reunaa jää reunakantin alle) sekä kanttauksen.

Niin, ja nimen. En aio ikuisesti kutsua tätä leijuviksi neliöiksi.


En voinut vastustaa kiusausta ottaa paria kuvaa, kun ikkunasta tuleva valo sai tikkauskuviot niin hyvin näkyviin.

Traktorinjälkiblokit ovat hyvässä vauhdissa, viimeisiä kaksoiskaitaleita ompelen. Onpa jännittävää, että kohta pääsen sommittelemaan niistä peittopintaa!

Sunday, 17 August 2014

11 tilkkublokkia.

Kunhan olen leikannut kaitaleita varastoon ja kunhan työskentelen päättäväisesti ja sinnikkäästi, pystyn juuri ja juuri ompelemaan 11 traktorinjälkeä muistuttavaa tilkkublokkia yhden päivän aikana.


Kuvasta puuttuu kaksi, koska 11 neliötä ei voi järjestää kivasti yhteen kuvaan.


Heittelin tilkkublokkini ulos terassilaudoitukselle täysin satunnaiseen järjestykseen. Vasta valmiista blokista huomasin, että olin yhteen blokkiin ommellut maailman hillityimmän väriyhdistelmän:


En olisi osannut moista laatia, jos olisin tietoisesti yrittänyt, mutta nyt tällainen syntyi satunnaisuuden tuloksena. Vaaleammalta harmaalta näyttävä kangas on oikeasti aika sinistä, mutta jostain syystä tilkkublokki näyttää kuin olisi musta-valkoisessa valokuvassa.

Laskin valmiit traktorinjälkiblokkini ja niitä on 39 kpl. Lehden malli on tehty 6 x 8 tilkkublokista eli puuttuu vain yhdeksän! Tuskin rupean sen isompaa peittoa minäkään värkkäämään. Tähän ei myöskään tule kehyksiä, kanttaus suoraan reunoihin vain.

Saturday, 16 August 2014

tein kaverin.

Ompelin siis toisenkin traktorinjälkitilkkublokin retrokankaasta, jota kovasti ihailin tässä postauksessani.


Vasemmanpuoleinen blokki on ihailemani, oikealla on tämä uusi. Kankaan kuvio on erittäin vaihtelevaa, eikä uuteen blokkiin osunut punaisia kukkia ollenkaan yhtä hauskasti kuin ensimmäiseen. Jos olisin tehnyt tämän uuden ensimmäiseksi, en olisi ehkä ruvennut ompelemaan toista samasta kankaasta. Tämä on kiva, muttei niin kiva. Heille on kuitenkin ehkä seuraa toisistaan, kunhan pääsevät tilkkupinnalle asti.

Kovin monta tällaista blokkia en pysty ompelemaan lisää, sillä kangas vetelee viimeisiään. Joskus käy niinkin, vaikka olen tyypillisesti kankaiden säästelijä, en loppuun käyttäjä.

Tein neljää muutakin blokkia samaan aikaan kun ompelin retrokankaista tilkkublokkia. Ne ovat huomattavasti hillitympiä.


Ihan voisi tylsiksi sanoa, mutta hekin heräävät varmasti eloon, kun heitä on iso tilkkupinta.

Tarkkaan katsova huomaa lisäksi, etten ommellut oikean alakulman blokkia yhdesta ja samasta kuviokankaasta.

Minulla oli kaksi pienehköä tilkkua tummansinistä kangasta ja ajattelin, että ne voisivat yhdessä riittää blokkiin. Kävikin sitten niin, että jouduin hakemaan vielä yhden tilkun tummansinistä esiin. Blokissa on siis kolmea eri kuviokangasta vakiokankaiden lisäksi.

Juuri nyt minulla on tekeillä seuraavat kolme blokkia - kaksi niistä on jo melkein valmiita ja yksi on kaksoiskaitaleina silitystä odottamassa. Vielä on kolmeen blokkiin leikattu värikaitaleet ja neljään olen valinnut uusia värillisiä kankaita. Kohtahan tämän saa ommella peitoksi!

Muuta tulossa

Esittelin tässä postauksessani todellista sattumaa: olin ilman mitään suunnitelmaa sattunut ottamaan palalaarista joukon kankaita, jotka kaikki sointuivat toisiinsa. En voinut olla hyödyntämättä onnekasta sattumaa, vaan leikkasin kankaista paloja, joista aion ommella pussukan. Väreihin sopiva vetoketjukin löytyi varastoista.


Ehkä lisään mausteeksi muutaman tilkkukankaan, ehkä en.

Minun on vaikea keksiä, millaista tilkkuyhdistelmää toteutan tähän! Jäännöspaloissa on se hyvä puoli, että joudun toimimaan niiden ehdoilla. Nyt pitäisi sen sijaan itsellä olla joku idea. Vielä ei ole.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails